Pertunmaan kunnan kuntaliitosselvitys alkaa

Lähtötilanne

Pertunmaan kunnanvaltuusto päätti 18.12.23 kokouksessaan hyväksyä valtiovarainministeriön nimeämän arviointiryhmän ehdotuksen kuntaliitosselvityksen aloittamisesta. Kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen. 

Arviointiryhmän jäsenenä suosittelin kunnanvaltuuston infossa 13.11.23 liitoselvityksen aloittamista. Kunnanjohtajana olen kierinyt järjen ja tunteiden maastossa. Päätös ei ollut helppo, mutta kunnan taloustilanne pakotti ottamaan järjen käyttöön.

Ymmärtääkseni ilmapiiri asukkaiden, henkilöstön ja päätöksentekijöiden keskuudessa on rauhallinen. Osaltaan ilmapiiriin vaikuttaa avoin viestintä ja median aktiivisuus. 

Selvityshenkilöksi on valittu kuntakentän tunteva guru Eero Laesterä. Valtiovarainministeriö on laatinut vähintään haastavan aikataulun. Pertunmaalla on viisi naapurikuntaa: Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Joutsa ja Mäntyharju. Eero laatii selvityksen tammi-maaliskuun aikana. Ehdotus on nähtävillä huhtikuun. 

Ehdotuksessa mukana olevien kuntien kunnanvaltuustot kokoontuvat 15.5.2024 mennessä. Valtioneuvosto päättää kuntaliitoksesta tai – liitoksista ennen juhannusta. Valtionneuvoston perälauta on pakkoliitos tai – liitokset. Valtiovarainministeriön kunnianhimoisena tavoitteena on, että koko prosessi on maalissa 31.12.2024 ja uusi kunta aloittaisi 1.1.2025.

Kunta on aktiivinen ja aloitteellinen

Kaikinpuolin on toivottavaa, että pakkoliitospäätöstä ei tarvita. Pertunmaan kunta on omalta osaltaan aloittanut epäviralliset keskustelut naapurikuntien kanssa. Etelä-Savon kuntien Hirvensalmen ja Mäntyharjun kunnanhallituksien ja kunnanvaltuustojen puheenjohtajistojen ja kunnanjohtajien kanssa on sovittu tapaaminen joulukuussa. Päijät-Hämeen kuntien Hartolan ja Heinolan vastaavien kanssa tapaaminen on tammikuussa.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta kunta ei jää odottamaan selvitystä ulkopuoliselta. Tavoitteena on toimia aloitteellisesti ja aktiivisesti sekä auttaa myös selvityshenkilöä selviytymään tehtävästä. Eero Laesterä on mukana epävirallisissa tapaamisissa.

Keskeisenä tavoitteena on viestittää asukkaille, henkilöstölle ja muille toimijoille kuntaliitoselvityksen eri vaiheista avoimesti ja läpinäkyvästi. Järjestämme avoimia tilaisuuksia ja kyselyjä, jolloin asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa selvityksen aikana sekä vaikuttaa mahdollisiin loppuratkaisuihin. Laitamme askelmerkit kohdalleen ja tiedotamme selvityksen kulusta. 

Myönteiset asiat

Voimaa kannattaa hakea myönteisistä asioista, joiden avulla voimme suunnata eteenpäin. 1. Valtio on luvannut kattaa kumulatiiviset alijäämät, ja ehkä mahdollisesti on saatavissa muuta tukea. Vuoden 2022 lopussa aikaisemmilta vuosilta syntynyttä alijäämää on 3,4 M€. 2. Omaisuutta ei enää myydä. Kunnalla on Suur-Savon Sähkön osakkeita edelleen 800 ja metsää n 600 hehtaaria. 3. Veroprosentteja ei nostettu. 4. Kunnalla on perintö- ja testamenttivaroja. 5. Hyvä ja toimiva vesilaitos. 6. Hyvä ilmapiiri. 7. Aktiiviset yhdistykset ja vapaaehtoiset. 8. Vapaa-ajan asukkaat. 9. Kuortti ja yritykset. 10. Toimiva ja kattava runkoverkko. 11. Hyväkuntoiset ja toimivat koulutilat. 12. Päiväkodit ovat täynnä. 13. Hämeen suunnassa maaseudun kehittämisrahoittaja Päijänne-Leader ja Itä-Häme opiston harrastusryhmät. 14. Mikkelin seudulla mm. kirjasto, ympäristö- ja maaseutupalvelut, ympäristöterveys ja eläinlääkäri, matkailu ja työllisyyden kuntakokeilu sekä TE-uudistus 15. Osaava henkilöstö. 16. Pertuntori ja muuta tapahtumat.

Haasteet

Kuntaliitosselvitykseen liittyy haasteita, tai suorastaan ongelmia. 1. Riskinä on, että jakaudutaan vähintään kahtia ja vastakkainasettelu myrkyttää ilmapiiriä. 2. Naapurikuntien suhtautuminen voi olla epäileväinen kuntaliitokseen tai – liitoksiin. 3. Henkilöstön tulevaisuus. 4. Ostopalvelujen tulevaisuus vrt. paikalliset yrittäjät. 5. Palveluiden saatavuus. 6. Kiinteistöt. Kohdat 5 ja 6 liittyvät vahvasti myös hyvinvointialueen suunnitelmiin ja mahdollisiin säästötoimiin. 

7. Erilaisten sopimusten tilanne, joita on mm. Mikkelin seutuun, it-teknologiaan, kuntien yhteisiin hankkeisiin jne. 8. Maatalouden tukialueet, joissa Pertunmaa kuuluu paremmin tuettaviin. Tämän hetken tieto on, että tukialueet eivät muutu. 9. Päätöksenteko eli miten pertunmaalaiset pääsevät vaikuttamaan jos kuntaliitos toteutuu. 10. Taloudessa on edelleen kysymysmerkkejä. Toivottavaa olisi, että valtio tulisi alijäämien lisäksi vastaan ja auttaisi erityisesti lyhytaikaisten lainojen sekä negatiivisten valtionosuuksien järjestelyissä. 11. Väestökehitys: syntyvyys laskee ja väestö vähenee.

(Es)sote syöksykierre

Pertunmaan kunnan keskeinen tekijä on sote-kustannukset. Vuonna 2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten kanssa solmittu perussopimus ei tuonut säästöjä vaan päinvastoin. Kunta on maksanut talousarvion ylittäviä Essoten kustannuksia vuosien aikana 3,8 M€. 

Pertunmaa on tummansininen palkki. Pertunmaan sote-kustannukset ovat alle 2000 asukkaan kuntiin ja Etelä-Savon muihin kuntiin verrattuna huomattavasti korkeammat, puhumattakaan muusta Suomesta. 

Valtiovarainministeriön siirtolaskelmat on tehty vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätösten pohjalta. Siirtolaskelmien perusteella keväällä 2023 Pertunmaan kunnasta näytti siirtyvän hyvinvointialueelle Eloisalle 9,4 M€. Lopullinen laskelma marraskuussa 2023 oli lähes 10 M€. Hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset valtionvarainministeriön siirtolaskelmissa vuonna 2024 merkitsevät sitä, että Pertunmaan kunnan negatiivinen valtionosuus on 522 190. Vuonna 2023 vastaavat luku oli -398 000.

Näiden lukujen valossa Pertunmaalla ei ole minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä selvitä itsenäisenä. Mahdoton tehtävä.

Kuntaliitosselvityksen etenemisestä viestitään mahdollisimman hyvin ja selkeästi. Kunnan päätöksentekijät ja viranhaltijat ovat juuri sinua varten. Kysy, kommentoi ja ehdota. Vuorovaikutus ja avoimuus ovat edellytys asioiden hoitamisessa. Ihmiset tekevät, tuntevat ja päättävät.

Olen sinua varten.

Lämmintä, lempeää ja levollista joulua! Hyvää uutta vuotta 2024!

Leena, kunnanjohtaja

leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi
040 821 4590