Pertunmaa on sote-kustannusten ensimmäinen uhri
Pertunmaan kunnan ja valtiovarainministeriön arviointiryhmän työskentely päättyi 17.11.23. Ryhmä ehdottaa kuntaliitosselvityksen aloittamista. Kunnan ryhmän edustajalle, allekirjoittaneelle, ehdotus on kova pala. Olen ollut kunnanjohtajan tehtävässä kohta neljä vuotta ja voin sanoa, että painetta ja piinaa on riittänyt.
Pertunmaan kunta osana maailmankaikkeutta
Tärkeää kuitenkin on, että päätöksenteossa käännettiin kaikki kivet ja tehtiin parhaamme. Ensimmäinen päätös vuodesta 2018 syntyneiden alijäämien kattamiseen tehtiin elokuussa 2020 reilu viisi kuukautta tehtävässäni aloittamisen jälkeen. Voin vakuuttaa, että alusta lähtien on riittänyt valmistelua ja erilaisia käänteitä, joissa ei voimavaroja ole säästetty.
Mielestäni ketään ei ole syytä osoittaa syylliseksi ja eikä jauhaa tehtyjä mahdollisia virheitä. Tilanteiden ennakointia olisi takuuvarmasti voitu tehdä jo vuosia aikaisemmin. Toivon, että sanallistaminen jätettäisiin sivuun kuten ”mitä minä sanoin”, ”ehdotin jo aikaisemmin toimenpiteitä”, ”jos viranhaltijat tai päätöksentekijät olisivat ymmärtäneet” tai ”tehtävissä olisi toiset henkilöt, tilanne olisi toisenlainen”.
”Kaikki kielteiset asiat ja ilmiöt ovat osuneet Pertunmaahan”, sanoi yksi kollegani. Kunnan tilannetta ei helpottanut yhtään kaksi viikkoa tehtävässäni maaliskuussa aloittamisen jälkeen alkanut korona, kesäkuussa 2021 ensimmäinen kriisikuntastatus ja helmikuussa 2022 alkanut sota, jossa Venäjä hyökkäsi armottomasti Ukrainaan.
Kaikki edellä mainitut tapahtumat ja monet muut kansallisesti sekä maailmanlaajuisesti ilmenneet tilanteet ovat luoneet maailmankaikkeuteen epävakautta, mikä on vaikuttanut pienen, puhtaan ja pippurisen Pertunmaan taloudelliseen tilanteeseen. Pertunmaa ei ole omassa kuplassa oleva kunta vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yleisten tapahtumien johdosta kunnan taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut merkittävästi mm. energian, ruuan ja korkojen merkittävä kasvu sekä edelleen vaikuttava inflaatio.
Kunta on säästänyt itsensä kipeäksi. Samalla kun on säästetty henkilöstöstä, palveluista, aineista ja tavaroista, on toisesta päästä edellä mainitut hintojen nousut vienyt pohjan säästöiltä. Pakko myöntää, että olen lopen kyllästynyt hokemaan: ”käyttötalous pitää saada kuntoon ja käyttötaloudesta pitää säästää”. Tietenkin se on totta, että pitää säästää, ja näin on tehty. Hokemat eivät auta vaan ahdistavat ja ajavat tekevät ja toimivat ihmiset nurkkaan. Tässä mielessä jokainen voi itsekseen katsoa peiliin. Minäkin.
Keskeinen syy sote-kustannukset
Keskeisin ja suurin syy kunnan kurimukseen ovat olleet sote-kustannukset. Vuonna 2016 allekirjoitettiin perussopimus ja vuonna 2017 aloitti Essote. Samalla Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Puumalan ja erityisesti Pertunmaan tulevaisuus sinetöitiin. Tavoitteena olivat säästöt. Pian Essoten aloittamisesta tavoitteeksi asetettiin kulujen pitäminen lähtötasolla. Mikään ei ole pitänyt. Perussopimusta valmistellut kollegani on sanonut Essotesta: ”en tiennyt minkä hirviön loimme”.
Vaikeimmassa tilanteessa sote-kustannuksissa ovat olleet Essoten suurin ja pienin eli Mikkeli ja Pertunmaa. Mikkeli on toistaiseksi selvinnyt myymällä Etelä-Savon Energian ESE:n 49 % vähemmistöosuuden ulkomaiselle sijoittajalle. On tietysti ikävää, että ulkomaiset sijoittajat pikkuhiljaa valtaavat Suomen keskeisen energia- ja muun omavaraisuuden. Markkinat puhuvat. Vaikea sanoa mikä Suomen kansallinen identiteetti tulee olemaan globaalissa markkinamyllytyksessä.
Pertunmaan kunta on maksanut Essoten lisälaskuja vuodesta 2018 noin 3,8 M€. Kyseessä on kunnan reilun vuoden henkilöstökulujen verran maksuja. Keskimäärin palkankorotusten siivittämänä ja henkilöstösäästöjen keskellä vuosittainen henkilöstökulu on n 3 M€. Henkilöstösivukulut ovat noin 23 % em. palkkasummasta.
Tehtävässäni olen seurannut ja osallistunut tiiviisiin keskusteluihin Essoten kanssa. Mitkään säästötoimenpide-ehdotukset eivät toteutuneet Essotessa. Kunnat olivat maksuautomaatteja. Ne omistivat Essoten, mutta omistajilla ei ole ollut sananvaltaa. Rehellisyyden nimissä on toki sanottava, että väestökehitys ei ole ollut myönteinen missään Essoten kunnissa ja sillä on tietysti vaikutusta kustannuksiin, mutta se ei ole keskeinen selittävä tekijä. Essotessa rakennettiin ja hankittiin uutta surutta. Kunnille se oli kestämätön taakka.
Taloudelliset vaikutukset eivät suinkaan päättyneet Essoten lopettamiseen 31.12.22 ja Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan aloittamiseen 1.1.2023. Kunnista siirtyi hyvinvointialueille 12,64 % verotuloja ja sote-kustannusten siirtolaskelmien mukaisia kuluja kuntien budjetista. Valtiovarainministeriön laskelmat perustuivat kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiin. Kuntien kuormitusta lisäsi palkkaharmonisoinnin toteuttaminen Essotessa ko. vuosina.
Lopullinen kuolinisku
Valtiovarainministeriön siirtolaskelmia on tehty vuoden 2023 aikana neljästi. Viime keväänä 2023 Pertunmaan kunnan siirtolaskelmien mukaan kunnan budjetista oli siirtymässä hyvinvointialueelle 9,4 M€ ja lokakuussa samana vuonna lähes 10 M€. Siirtolaskelmien yhtälö oli kunnalle ylitsepääsemätön eikä mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen ollut enää näkyvissä.
Samaisissa valtiovarainministeriön laskelmissa Pertunmaan ja 13 muun kunnan valtionosuudet muuttuivat negatiivisiksi. Kunnat joutuvat maksamaan valtiolle valtion määräämien lakisääteisten tehtävien hoidosta. Vuonna 2023 Pertunmaan negatiivinen valtionosuus on 389 000 euroa ja vuonna 2024 508 225 euroa eikä loppua näy.
Arviointiryhmän työskentelystä
Arviointiryhmä aloitti työskentelynsä 13.10.23. Aloituskokouksen tunnelma ei ollut kunnalle lupaava. Kuntaa kurmotettiin medianäkyvyydestä ja negatiivisten valtionosuuksien maksujen maksamattomuudesta. ”Sähkölaskut pitää maksaa aina”, kuului vertailu.
Kunta, kuten muutkin negatiivisen valtionosuuspäätöksen kunnat ovat olleet mediassa. Kyse ei ole siitä, että kunnat olisivat syyttäneet valtiota vääristä luvuista, vaan epäreilusta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Negatiivisten kuntien perustelu liittyi siihen, että valtio on määrännyt kunnille lakisääteiset tehtävät. Perin outona on pidetty sitä, ettei lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen saada rahoitusta.
Pertunmaan kunta jätti maksamatta laskut keväällä 2023. Se on totta. Se ei ollut tarkoituksellista eikä tahallista. Kunta maksoi vielä kevään ja kesän aikana Essoten viimeiset laskut 919 000 euroa. Ylimääräistä rahaa valtiovarainministeriön laskuihin ei ollut. Hämmentävää on ollut erityisesti se, että valtiovarainministeriöstä ei oltu yhteydessä erityisen vaikeassa tilanteessa olevan kuntaan, Pertunmaahan. Olisiko voitu kysyä mitä kuuluu? Olisiko voinut ehdottaa vaikka maksusuunnitelmaa? Ei voitu vaan laskut menivät ulosottoon.
Pertunmaan kunta eli allekirjoittanut oli yhteydessä valtiovarainministeriöön millä aikataululla tammikuussa 2022 sovittu lokakuun lopussa 2022 aloitettava kuntaliitosselvitys alkaa. Viestittelyssä valtiovarainministeriöstä kerrottiin, että määräaika siirtyi ensin kevääseen 2023 ja seuraavassa vaiheessa syksyyn 2023. Missään vaiheessa kunnalle ei mainittu tai vihjattu ulosotosta. Se siitä kunnan tukemisesta ja auttamisesta.
Arviointiryhmässä tapahtui kunnan kannalta merkittävä käänne, kun kunnalle selvisi, että valtiovarainministeriön painelaskelmissa verot oli laskettu väärin. Samalla kyseenalaistettiin kunnan veroennuste. Pertunmaa ja muut kunnat käyttävät veroennusteissa Kuntaliiton laskelmia.
Valtiovarainministeriössä myönnettiin virhe, mutta epäluottamuksen pilvi oli syventynyt. Kunnan näkökulmasta heräsi epäily muistakin laskelmista. Vedätetäänkö kuntaa? Tässä vaiheessa kunnan taisteluhenki kasvoi ja rakennettiin suunnitelmakehikko, johon laskettiin vielä veronkorotukset ja omaisuuden myynti. Vieläkö kunta voisi selvitä eikä kuntaliitosselvitystä aloiteta?
Nopeissa käänteissä, kiireisessä aikataulussa ja laskelmien pyörityksessä lopulta selvisi, ettei kunnalla ole taloudellisia edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. Tämä erikoinen käänne olisi voitu välttää, jos luottamusta laskelmiin olisi syntynyt. Kunnanhallituksen esitys verojen korotuksesta kunnanvaltuustolle aiheutti tietenkin harmitusta asukkaille. Veronkorotukset peruttiin kunnanhallituksen puheenjohtajan esityksellä.
Ymmärrän tietysti, että valtiovarainministeriössä on painetta ja piinaa, mutta toiselle osapuolelle, kunnalle, kyse kuntaliitoksessa ei ole ainoastaan euroista vaan paljon suuremmasta. Kunnalle kuntaliitosselvitys merkitsee itsenäisyyden menetystä. Kyse on yhteisöstä ja ihmisistä. Kyse on tunteista. Toivottavaa olisi, että valtion virkakoneisto ymmärtäisi kunnan tilanteen monipuolisemmasta näkökulmasta kuin vain eurojen heijastuspintana.
Itsenäisen kunnan ja kuntaliitoksen plussat ja miinukset
Allekirjoittanut esitteli kunnanvaltuustolle 13.11.23 kuntaliitosselvityksen ja itsenäisenä kuntana jatkamisen plussat ja miinukset.
Itsenäisyyden plussissa korostuivat mahdollisuudet siihen, että palvelut saattaisivat säilyä ja kunnalla olisi edelleen sananvaltaa sekä asukkaiden Pertunmaa-identiteetin merkitys. Itsenäisyystaistelussa olisi ollut mahdollisuus rakentaa yhteinen päätöksenteonrintama. Vaihtoehtona käydyissä keskusteluissa itsenäisenä säilymisessä käytiin epävirallisia keskusteluja naapurikuntien päätöksentekijöiden kanssa. Ajatuksena oli, että naapurikuntien kanssa olisi rakennettu syvä ja laaja yhteistyö ja toimintojen yhteensovittaminen ilman kuntaliitosta. Ajateltiin, että maan hallituksen rohkaisu kokeiluihin voisi toteutua yhteisessä hankkeessa.
Itsenäisyyden miinuksissa nousivat esiin verojen nosto, omaisuuden myynti ja negatiivisten valtionosuuksien jatkuminen vuosia eteenpäin. Itsenäisyyden säilymisen hintana olisi itsemme hengiltä säästäminen ja resurssien väheneminen. Kunnalla ei olisi myöskään varaa investointeihin. Ajatus vapaaehtoisesta syvästä ja laajasta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa on pitkä prosessi eikä lopputuloksesta ole takuita. Kunnasta riippumattomat kansalliset ja maailmanlaajuiset toimintaympäristön muutokset saattavat keikuttaa venettä ennakoimattomasti ja yllätyksenä. Lisäksi miinuksena voidaan pitää päätöksentekijöiden jakautuminen Hämeeseen ja Savoon.
Kuntaliitoksen etuina on se, että valtio on luvannut kattaa alijäämät ja selvityshenkilö tulee valtiolta. Kuntaliitokseen suuntautuminen tarkoittaa sitä, että kunnalla jotain sananvaltaa kun on vielä mm. omaisuutta pelimerkkeinä ja alijäämät katetaan. Selkeästi kunta on liian pieni toimimaan itsenäisenä. Kunnalla on jo kokemusta monista toiminnoista, joita hoidetaan seutukunnallisesti mm. ympäristöterveys, eläinlääkäri, maaseutupalvelut, kirjasto ja työllisyyden kuntakokeilu. Lisäksi Järvi-Saimaan Palvelut Oy hoitaa ruokapalvelut, Kymenlaakson Jäte Oy jätehuollon ja Koy Pertunmetsä kunnan vuokra-asunnot.
Muita tekijöitä ja suositus kuntaliitosselvitykseen
Kokonaisuutena on tärkeää muistaa, että sote-kustannukset ajoivat kunnan ahtaalle. Toivottavaa on, että päätöksentekijät lähtisivät yhdessä tuumin avoimesti viemään kuntaliitosselvitystä eteenpäin ja ottaisi aktiivisen sekä aloitteellisen roolin. Selvää on, että väestö vähenee ja vanhenee vääjäämättömästi Pertunmaalla, Etelä-Savossa ja itäisessä Suomessa. Kysymysmerkki on myös se, että riittääkö tulevaisuudessa demokratian ylläpitäjiä eli uusia päätöksentekijöitä.
Arviointiryhmän jäsenenä, kunnan nimeämänä edustajana, suosittelin kunnanvaltuustolle kuntaliitosselvityksen aloittamisen 13.11.23. Arviointiryhmä ehdotti 17.11.23, että selvitys aloitetaan. Ryhmän toinen jäsen valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville Salonen ja ryhmän puheenjohtaja Kimmo Behm vaikuttivat jo alusta asti olevan selvityksen kannalla. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotusta virallisesti valtuuston kokouksessa 18.12.23. Kevään 2024 aikana valtiovarainministeriön selvityshenkilö laatii ehdotuksen, joka käsitellään kunnanvaltuustoissa. Valtiovarainministeriön tavoiteaikataulu liitoskunnasta tai -kunnista olisi valmis 1.1.2025.
Pertunmaalla on vielä 1566 asukasta ja tänä vuonna syntyy muutama lapsi. Suomessa on 309 kuntaa, joista 34 kunnassa syntyy enemmän kuin kuolee. Ja ne ovat tietysti kaupunkikeskukset. Lujaa on viety Itä- ja Pohjois-Suomea ja tyhjennetty maaseutua hallituksesta riippumatta. Valinnat on tehty.
Tulevassa kuntaliitosselvityksessä ja todennäköisenä lopputuloksena Pertunmaan kunta häviää maailmankartalta. Pertunmaa, ihmiset, luonto ja metsät eivät katoa mihinkään. Identiteetti säilyy. Rajat on rakennettu muutettavaksi tilanteen ja toimistoympäristön muuttuessa. Surullinen saa olla, mutta ei toivoton.
Minuun saa aina olla yhteydessä. Yhteiset keskustelut ja yhteinen tekeminen kantavat vaikeiden asioiden yli. Tärkeintä ovat ihmiset.
Leena
kunnanjohtaja
arviointiryhmän jäsen
0408214590
leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi